Historia

Enson Partiosiskot perusti vuonna 1929 12-vuotias Maria Virolainen, joka oli saanut kipinän partioharrastukseen tavattuaan todellisena partiolaisena pitämänsä tytön. Koska Ensossa ei tuolloin ollut partiotoimintaa, Virolainen kokosi ympärilleen muita partiosta kiinnostuneita tyttöjä, ja kun vielä opettaja Liisa Kauppinen saatiin johtajaksi, pidettiin lokakuussa 1929 lippukunnan perustava kokous. Toiminta aloitettiin kolmen vartion voimin.

Kymmenen vuotta myöhemmin lippukuntaan kuului 128 jäsentä, ja toiminta kukoisti. Sota ja liikekannallepano kuitenkin hajottivat lippukunnan jäsenet ympäri Suomea, kun Enso luovutettiin Venäjälle ja sen asukkaat joutuivat lähtemään evakkoon. Toiminta Ensossa kuitenkin palautui sotien välissä, mutta vuonna 1944 lippukunnan syntykaupunki jäi lopullisesti rajan taakse. Tämä ei kuitenkaan lopettanut lippukunnan toimintaa, vaan toiminta siirtyi Imatralle partiotytöille uskollisen Sirkka ”Tipo” Reinikaisen ansiosta. Imatralla lippukunnan toiminta elpyi ja jäsenmäärä kasvoi. Nykyään Enson Partiosiskojen jäsenmäärä on pysynyt n. 100 jäsenen paikkeilla.

Huivi
Enson Partiosiskojen partiohuivi on väriltään sininen, ja huivin suoran kulman reunat on kantattu punaisella kanttinauhalla. Huivin alakulmassa on lippukunnan tunnus, jossa valkoiselle pohjalle on brodeerattu sinisellä kolme kukkaa: kissankello, sinivuokko ja orvokki. Kukat edustavat lippukunnan historian kolmea ensimmäistä vartiota, jotka oli nimetty kyseisten kukkien mukaan. Punainen nauha puolestaan kertoo lippukunnan syntymäpaikasta, Ensosta, joka talvi- ja jatkosodan jälkeen jäi ”verirajan” taakse Venäjälle.